Hitlerin ajan kristityillä ja tämän päivän kristityillä saattaa olla paljon yhteistä. Monet itseään kristittyinä pitävistä olivat silloin ja voivat olla nykyisinkin varsin hyviä kansalaisia, isänmaallisia, uskonnollisia, perhearvoja arvostavia, lainkuuliaisia jne… Valitettavasti monet sekä Hitlerin ajan että nykyajan kristityistä ovat omaksuneet korvausteologian oppirakenteisiinsa. Korvausteologia on yksi antisemitismin ilmenemismuodoista. Meillä kaikilla on syytä tutkia sydäntämme ja miettiä, olemmeko menneet ”lauman mukana” ja omaksuneet Raamatun vastaisia uskomuksia ja oppeja. Paavali kirjoitti korintolaisille:”Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea (1.Kor.10;11-12, Room.11;17-24).

Jumala ei järjestä kansanäänestystä ja kysy kristityiltä ovatko Hänen liittonsa voimassa. Hän ei pura Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemiään liittoja esimerkiksi pakanauskovien mielipiteiden mukaan. Jumala vannoi kättä kohottaen itsensä kautta antaa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille Kanaanin maan. (1.Moos.17;1-8, 1.Moos.22;16, 2.Moos.6;8, 2.Tim.2;13, Gal.3;14-16,29, Jes.19;12, Jer.33;25-26, Psalmi 111;2-8, Jaak.1;17)

Jeesus ei muuttanut eikä ilmoittanut Isä-Jumalan peruneen Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille annettuja lupauksia ja liittoja. Hän sanoi:”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” Koska Jeesus ja Isä ovat olleet yhtä jo ennen maailman perustamista, on Jeesus itse asiassa ollut paikalla, kun Kaikkivaltias Jumala teki liitot Israelin isien kanssa. Isä ja Poika ovat molemmat muuttumattomia. Jumalan lupaukset ovat luotettavia. Ne ovat niin ja Aamen. (Joh.14;9, Joh.17;24, Hebr.13;8)

Israelin kansan valinta Jumalan omaisuuskansaksi on Jumalan päätös. Hän kutsui Aabrahamin Mesopotamiasta ja lupasi tälle kanaanilaisten alueen. Paavali kirjoitti, että Iisak oli lupauksen lapsi, jonka pojista Jumala edelleen valitsi Jaakobin. Jaakobista polveutuivat edelleen Israelin kaksitoista heimoa, joista yksi on Juuda – Jeesuksen esi-isä. Jumala on armollinen kenelle tahtoo. Ihminen ei voi riidellä Jumalan valintoja vastaan. (1.Moos.12;6-7, Room.9;9-20)

VALINTA ON ARMOSTA

Paavali kirjoitti, että Jumalan armon valinnan mukaan Israelin jäännös tulee pelastumaan. Jumala ei tee sitä sen vuoksi, että juutalaiset ja hajallaan olevan Israelin heimot olisivat sen ansainneet. Hän ottaa peitteen pois heidän silmiltään yksin armosta. Jumala ei ole hyljännyt kansaansa! ”Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo”, kirjoitti Paavali roomalaisille. (Room.11;1-6, Room,11;26-29)

Myös Vanhassa testamentissa on lukuisia profetioita siitä, kuinka Israelin kansa tulee lopulta kääntymään Jumalansa puoleen ja huutamaan Häntä avukseen. Herra vastaa heidän huutoonsa, koska on laupias ja armahtavainen. Hän muistaa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liitot. (Hoosea 3;4-5, Sak.12;10)


HERRAN SIUNAUS ISRAELILLE

Kristittyjen olisi hyvä siunata eikä missään tapauksessa kirota Israelia – ei kansaa eikä maata. Kansakunnat ja yksilöihmiset joutuvat vastaamaan Jumalalle siitä, miten ovat kohdelleet Jeesuksen vähimpiä veljiä. Herra sanoi Aabrahamille: ”Sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat…” (1.Moos.12;2-3, 1.Moos.22;18, 1.Moos.27;29, Matt.25;45)

Herra puhui Moosekselle sanoen:”Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:’Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.’ Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä.” (4.Moos.6;22-23, 2.Aik.30;25-27)

Lähde: Kirkkoraamattu 1933/38